Rakastan sinua, rakastan sinua
| Rakastan sinua, rakastan sinua | |
|---|---|
| Je t’aime, je t’aime | |
 | |
| Ohjaaja | Alain Resnais |
| Käsikirjoittaja | Alan Resnais, Jacques Sternberg |
| Tuottaja | Mag Bodard |
| Säveltäjä | Krzysztof Penderecki |
| Kuvaaja | Jean Boffety |
| Leikkaaja | Albert Jurgenson |
| Pääosat |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Ensi-ilta | 1968 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Rakastan sinua, rakastan sinua (Je t’aime, je t’aime) on Alain Resnais’n ohjaama ranskalainen tieteisdraama vuodelta 1968. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Resnais ja Jacques Sternberg, ja sen musiikin on tehnyt Krzysztof Penderecki. Pääosia näyttelevät Claude Rich ja Olga Georges-Picot.
Juoni
Kustantamossa työskentelevä nuori älykkökirjailija Claude Ridder (Rich) on yrittänyt itsemurhaa mutta saadaan kuntoon sairaalassa. Sieltä poistuessaan hän saa oudon tarjouksen tulla koekaniiniksi salaisen tutkimuslaitoksen aikamatkustuskokeeseen. Hänen on tarkoitus viettää vuoden takaisessa menneisyydessä vain minuutin ja palata, mutta kokeessa hän elää menneitä tapahtumiaan rakastettunsa Catrinen kanssa sekavassa järjestyksessä. Elokuvan loppu jää avoimeksi.[1]
Tuotanto
Resnais-monografian kirjoittaja James Monaco sanoo elokuvan rakenteen syntyneen ohjaajan kokemuksista elokuvien leikkaajana: ” Jokainen joka on kokenut leikkauspöydän löytämisen ilot, sen voiman eritellä todellisuuden rytmejä ja arvoituksia, ymmärtää välittömästi Resnaisin lähtökohdan.”[2] Resnais valmisteli elokuvaa viitisen vuotta.
Vastaanotto
Elokuvaa ei pidetä Resnais’n parhaimpiin kuuluvana. Hän valmisteli elokuvaa vuosia, mutta sen huono kaupallinen menestys aiheutti, ettei hän saanut mahdollisuutta elokuvantekoon viiteen vuoteen. Ensi-illan ajankohta oli huono, huhtikuu 1968 keskellä Pariisin opiskelijalevottomuuksia.[2]
Helsingin Sanomien Paula Talaskivi piti ensi-ilta-arvostelussaan ”monella tavoin imponoivana”: hän näki siinä sekä tieteisseikkailua että salapoliisitarinaa, jonka näennäisen sileyden takana katsoja aistii salaperäisen ilmapiirin.[1] James Monaco pitää elokuvaa Resnais’n käytännöllisimpänä ja vähiten teoreettisena elokuvana, joka on kuitenkin haastavaa katsottavaa, kun päähenkilön menneisyys pilkotaan kubismin tapaan muistikuvien satunnaiseksi epäjärjestykseksi. Monacon mielestä Rakastan sinua, rakastan sinua kestää Resnais’n elokuvista parhaiten uudet katsomiskerrat, ”ja vähänkin vaivaa näkeviin katsojiin se vaikuttaa kuin huume”.[2]
Lähteet
- ↑ a b Talaskivi, Paula: Viikon elokuvia: Ranskalaista science fictiota – amerikkalaista viattomuutta. Helsingin Sanomat, 20.10.1968, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c Monaco, James: Rakastan sinua, rakastan sinua (1968). Kansallinen audiovisuaalinen instituutti – Kavi. Arkistoitu 11.9.2018. Viitattu 11.9.2018.
Aiheesta muualla
- Kuitunen, Jaakko: Rakastan sinua, rakastan sinua (1968) Laajakuva. 14.3.2016. Viitattu 19.8.2021.
- Mikkonen, Mies: Je t'aime, je t'aime (1968) – Rakastan sinua, rakastan sinua Elitisti. 18.5.2012. Viitattu 19.8.2021.
